Risto E. J. Penttilä: Suomelle sopisi uudenlainen sillanrakentajan rooli

Jos Trump valitaan uudelleen Yhdysvaltojen uudeksi presidentiksi, Suomi on valmis. Näin yksiselitteisesti Risto E. J. Penttilä arvioi kauppakamarin kevätkokouksessa Suomen tilannetta. Hän perusteli näkemystään vahvalla johtajuudella.

– Suomella on ollut johtajaonnea kansainvälisessä politiikassa, ja niin on nytkin. Presidentti Stubbilla on oikea asema, tyyli ja viesti. Trump tykkää kuninkaallisista ja presidenteistä. He ovat hänen mielestään oikeita johtajia toisin kuin hankalat pääministerit.

Presidenttipari ei jää kiinni tyylistä, lisäksi Stubbilla on selkeä viesti.

– Suomi on Yhdysvalloille äärettömän tärkeä strategisen asemansa takia.

Kansainvälisen politiikan asiantuntija Penttilä arvioi, että USA:n presidentinvaalissa peli ei suinkaan ole selvä. Hän vertaili valintojen talouspoliittisia seurauksia. Valittiinpa kumpi tahansa, tariffit lisääntyvät.

– Bidenin valinta merkitsee lisää tukiaisia. Jos Trump valitaan, tulee veronalennuksia ja sääntelyn purkua. Molemmat kannattavat America first -ajattelua, jossa Biden edustaa pehmeää ja Trump kovaa nationalismia.

– Molemmat tahtovat myös pysäyttää Venäjän. Trump haluaa hyviä diilejä ja olla voittaja. Jos hän tekisi Venäjän kanssa sopimuksen, joka johtaisi tuen vetämiseen Ukrainalta, Trump olisi yksi maailmanhistorian suurimmista häviäjistä. Mies, joka menetti lännen.

Penttilä uskoo, että Trump uhkailee ja vaatii eurooppalaisia ottamaan enemmän vastuuta, mutta jatkaisi silti tukeaan Ukrainalle.

– Uskon, että molemmat ehdokkaat pyrkisivät tulitaukoon, mutta eri reittejä. Päätelmäni on, että vaikka Trump on arvaamaton, näiden kahden presidenttiehdokkaan ulkopolitiikan linjauksissa kyse on enemmän vauhdista ja tyylistä kuin suunnasta.

Euroopan valmiutta Trumpin valintaan Penttilä kommentoi kuin apteekin hyllyltä.

– Ei ole valmis.

– Euroopan puolustusteollisuus ei ole riittävän vahva, eikä eurooppalainen puolustusteollinen yhteistyö toimi. Standardit ja yhteistyömallit puuttuvat.

Penttilä kuvaa Eurooppaa myös kovin erimieliseksi. Ääripäinä ovat Venäjän hännystelijät ja toisaalta joukkojen lähettämistä Ukrainaan ehdottavat valtionpäämiehet.

Penttilä puntaroi, mitä strateginen autonomia ja strateginen kumppanuus merkitsisivät Euroopalle.

– Edellinen tarkoittaa, että Euroopan on kyettävä tulemaan toimeen omillaan, koska ei voida luottaa Trumpiin ja USA:han tai siksi, että USA joka tapauksessa siirtää painotustaan Aasiaan. Jälkimmäinen olisi sitä, että Eurooppa ja USA tekisivät mahdollisimman läheistä yhteistyötä presidentistä riippumatta.

– Pohjoismaat, varsinkin Suomi ja Ruotsi, voisivat ajaa linjaa, jossa haetaan kompromissia näiden lähestymistapojen välillä. Olemme erittäin riippuvaisia transatlanttisista suhteista, mutta pragmaattisia Euroopan puolustuksen suhteen. Sitä pitää joka tapauksessa kehittää.

– Suomelle voisi avautua uudenlainen sillanrakentajan rooli. Tällä kertaa se ei olisi idän ja lännen vaan Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen.

Rajat on turvattu, nyt leipä leveämmäksi

Maailman myllerryksessä Suomen selusta on turvattu.

– Olen käyttänyt Suomesta puhuttaessa Svinhufvudin viisautta, jonka mukaan ensin on rajat turvattava, sitten leipä levennettävä. Nato-sopimuksella Suomen rajat on turvattu. Lisäksi meillä on DCA-sopimus ja teemme läheistä pohjoismaista puolustusyhteistyötä.

– Olen käyttänyt myös ilmaisua neljäs tasavalta korostaakseni, että tämä on aivan uusi lähtö Suomelle.

Penttilän mukaan ensimmäinen tasavalta oli itsenäistymisen jälkeen ensimmäisen ja toisen maailmansodan välillä. Toinen tasavalta oli YYA-Suomi, kolmas ja edelleen jatkuva tasavalta on EU-Suomi. Neljäs tasavalta on Nato-Suomi.

– Kyse ei ole yksinomaan Natosta, vaan siitä, että maailma on fundamentaalisesti muuttunut ja meidän on haettava uusia kasvun lääkkeitä.

Penttilä siteerasi Björn Wahlroosia, jonka mukaan Pohjoismaiden sijaan Suomen pitäisi verrata itseään maihin, jotka sijaitsevat Euroopan pussin perällä: Islantiin, Portugaliin, Kreikkaan ja Irlantiin.

– Kaikkien näiden yhteinen nimittäjä on radikaali verouudistus, jolla investoinnit on tehty erittäin houkutteleviksi. Jos haetaan uutta talouden nousua Suomelle, lähtisin toimivista työmarkkinoista ja vuosisadan verouudistuksesta, jolla saamme tänne ulkomaisia investointeja.

Teksti Päivi Eskelinen

Kuvat Opa Latvala