Kauppakamarien tuore kysely kertoo, että 45 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta ja peräti 59 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo työvoimapulan rajoittavan liiketoimintansa kasvua ja kehittämistä.
– Heikosta suhdanteesta huolimatta yritysten työvoiman tarve ei ole kadonnut mihinkään, vaikka vuodentakaiseen kyselyyn nähden se on hetkellisesti hieman hellittänyt, kertoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Kauppakamarien osaajakysely yrityksille tehtiin elo-syyskuussa. Vastaajista 59 prosenttia kertoi osaajapulan rajoittavan liiketoimintansa kasvua ja kehittämistä. Vastaavassa kyselyssä vuosi sitten 66 prosenttia vastanneista ilmoitti työvoimapulan haittaavan yrityksensä kasvua ja kehitystä.
– Todennäköisesti pohjakosketus on jo takanapäin, ja kysyntä osaajista kiihtyy. Neljä kymmenestä yrityksestä ennakoi rekrytointitarpeidensa kasvavan jo tulevan puolen vuoden aikana ja jo kaksi kolmesta ennakoi tätä 2–3 vuoden aikajänteellä, Suvi Pulkkinen sanoo.
– Nyt on korkea aika varmistaa, että osaajapulasta ei tule alkavan talouskasvun pullonkaulaa. Yritykset raportoivat tälläkin hetkellä, että osaajapulan takia investointeja ei uskalleta tehdä, nopeisiin asiakastarpeisiin ei pystytä vastaamaan ja esimerkiksi tekoälyn tuomat mahdollisuudet jäävät yrityksissä hyödyntämättä.
Eniten pulaa on ammattiosaajista
Noin puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo, että suurin pula on ammattiosaajista. Noin 30 prosentissa yrityksistä on pulaa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista ja 20 prosenttia vastasi, että suurin pula on yliopistokoulutetuista.
– Vastausten perusteella yritykset ovat huolestuneita erityisesti nuorten ammattiosaamisesta ja työelämävalmiuksista sekä osaamisen laadusta.
Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tarvitaan yleensä asiansa osaavia ja työhön sitoutuneita ammattilaisia tuotantoon, asiakaspalveluun ja työmaille. Suuryrityksissä on kysyntää korkeakoulutetuille asiantuntijoille ja erikoisosaajille.
– Yritysten viesti päättäjille on, ettei koulutustason nostamista Suomessa ole varaa tehdä ammattiosaamisen kustannuksella. Osaamistasoa tulee vahvistaa kautta linjan perustaidoista ja -osaamisesta korkeakoulutukseen asti, Pulkkinen kertoo.
Yritykset tarvitsevat tukea kv-rekrytointiin
Osaajakyselyssä selvitettiin yritysten kansainvälisen rekrytoinnin tilaa. Muutokset aiempaan eivät ole merkittäviä. 37 prosenttia on tehnyt kansainvälisen rekrytoinnin viiden viime vuoden aikana, ja 26 prosenttia harkitsee sitä. 25,5 prosenttia ei ole rekrytoinut eikä toistaiseksi harkitse rekrytoivansa.
Teollisuuden yrityksistä vain neljäsosassa ei ole lainkaan kansainvälisiä osaajia. Eniten heitä on rakennusalalla ja palveluissa. Kansainväliset osaajat rekrytoidaan yrityksiin tyypillisimmin Suomesta, ja 73 prosenttia kertoo rekrytointikokemuksensa olevan myönteinen.
Yritykset kokevat, että niillä on heikot valmiudet tarjota kansainvälisille osaajilleen kielikoulutusta, eivät ne tiedä, kuinka kv-osaajia voisi tukea työn ulkopuolisissa asioissa. Myös mahdollisuuksia tarjota englannin kielen koulutusta työyhteisölle pidetään heikkoina.
– Kotoutumisen palvelut pitäisi tarjota myös Suomeen suoraan töihin tuleville. Nyt ne ovat käytettävissä kaikilla muilla maahanmuuton perusteilla Suomeen tulleille ja työttömille maahanmuuttajille. Tällä parannettaisiin työperäisesti maahan tulleiden pitovoimaa ja rohkaistaisiin yrityksiä rekrytoimaan myös ulkomailta, sanoo varatoimitusjohtaja Peer Haataja Tampereen kauppakamarista ja muistuttaa pysyvästä työvoimatarpeesta: Pirkanmaalle tarvitaan joka vuosi keskimäärin yli 2000 tekijää paikkaamaan työvoimapulaa.
Koulutuksen sisällöt työelämän mukaisiksi
Valtaosa vastaajista – 86 prosenttia – sanoo, että osaajapulaa torjutaan parhaiten kehittämällä koulutuksen sisältöjä työelämän tarpeisiin.
Kolmannes vastaajista kokee, että alueen oppilaitoksista valmistuneiden osaaminen ei vastaa yrityksen tarpeita. Toisaalta samansuuruinen joukko on osaamiseen tyytyväisiä.
– Yritysten arjessa työelämän tarpeisiin vastaamattomuus näkyy siten, että uuden työntekijän perehdyttämiseen pitää käyttää aiempaa enemmän resursseja. Pitäisi aloittaa siitä, että kello 8 ollaan tehtaalla tai työmaalla paikalla, kännykkä jätetään kaappiin ja ohjeet kuunnellaan, Pulkkinen avaa yritysten viestiä.
– Lisäksi toivotaan, että ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa tai työelämään siirtymistä nuorilla olisi alan peruskäsitteet ja tyypillisimmät työtehtävät ainakin teoriatasolla hallussa. Tämä edellyttäisi huomiota koulutuksen rakenteeseen ja vaatimustason nostamista. Nuoret kyllä kykenevät oppimaan.
Yrityksistä valtaosa on ryhtynyt itse toimiin riittävän osaamisen varmistamiseksi. Reilu puolet on nostanut palkkoja tai työsuhteen etuja entistä kilpailukykyisemmiksi, ja lähes kaksi kolmannesta on lisännyt henkilöstön koulutusta ja perehdyttämistä.
– Yritykset tekevät osansa ja voitavansa, mutta katseet pitäisi kääntää myös peruskouluun ja nuorten ammatilliseen koulutukseen. Yhtäkään nuorta ei saisi päästää luistelemaan koulutuspolun läpi suoraan kortistoon. Se ei ole nuoren eikä yhteiskunnan etu, Pulkkinen sanoo.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 27.8.-3.9.2024 ja siihen vastasi 986 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.
Tampereen kauppakamarin jäsenyritysten vastaukset näet tästä:
