Uutiset | 17.05.2023 09:45
Jouko Pölönen: ”Eläkejärjestelmä on sukupolvelta toiselle ulottuva ketju”
Jouko Pölönen sanoo, että työ tuo merkityksellistä sisältöä elämään, tukee hyvinvointia ja estää syrjäytymistä. Jos henkilö ei pysty työskentelemään entisissä tehtävissä, olisi tärkeää löytää hänelle työkykyyn sopivaa uutta työtä.
Väestön ikääntyminen, työikäisen väestön pieneneminen ja valtion velkaantuminen ovat suurimpia uhkia paitsi Suomen hyvinvointipalvelujen rahoitukselle myös työeläkejärjestelmän kestävyydelle.
– Nousevat korkomenot kasvattavat taloushaasteita entisestään, Työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen sanoi Tampereen kauppakamarin kevätkokouksessa.
Pölönen tarkasteli suomalaista työeläkejärjestelmää, joka on arvioitu useita kertoja yhdeksi maailman parhaista.
– Se on sukupolvelta toiselle ulottuva ketju, hän vertasi.
Suomalaisessa eläkejärjestelmässä eläkkeet rahoitetaan pääosin palkoista kerättävillä, työntekijöiden ja työnantajien maksamilla eläkemaksuilla. Väestön ikääntymisen takia Suomessa on kartutettu eläkerahastoja, joilla rahoitetaan tulevaisuudessa yhä suurempi osa eläkkeistä.
– Eläkejärjestelmässä lepäävät isot rahat, ja siksi se poliitikkoja aina kiinnostaa, Pölönen sanoi ja kertoi kassavirroista: Vuoden 2022 lopussa työeläkejärjestelmän eläkevarat olivat 243 miljardia euroa, mikä on 16 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2021 lopussa. Sijoitustuotot jäivät viime vuonna lähes 15 miljardia euroa miinukselle. Eläkemaksuja kerättiin yhteensä noin 26 miljardia euroa, mutta eläkkeitä maksettiin 31 miljardilla eurolla. Rahastoihin ohjattiin vain kolme miljardia euroa.
Koska työnantajien eläkemaksuja ei haluta nostaa, leikata eläke-etuuksia tai nostaa nykyistä eläkeikää, työeläkeyhtiöillä pitäisi Pölösen mukaan olla nykyistä vapaammat kädet tavoitella parempi tuottoja sijoitustoiminnalla.
– Eläkejärjestelmän sijoitushorisontti on kymmenien vuosien pituinen, minkä vuoksi suurempi osa varoista kannattaisi sijoittaa osakemarkkinoille vakavaraisuussäännöksiä kehittämällä, hän sanoi.
Kestävyyttä työperäisellä maahanmuutolla
Suomalainen yhteiskunta harmaantuu vauhdilla.
– Viime vuonna syntyi 44 000 lasta, mikä on vähiten 150 vuoteen. Onneksi nettomaahanmuutto oli 35 000 henkeä. Yleinen mielipide on kääntynyt suotuisaksi työperäiselle maahanmuutolle. Kyselyjen mukaan se on kansalaisten mielestä yksi parhaista keinoista eläkejärjestelmän kestävyyden varmistamiseksi, Pölönen sanoi.
– Työkyvyttömyys on myös iso asia. Suomessa jää joka vuosi lähes 20 000 ihmistä ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Verratkaapa: meille syntyy 44 000 lasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle jää lähes 20 000 ihmistä. Tähän meillä ei olisi todellakaan varaa.
Pölösen mukaan joustavuuden lisääminen eläkeikäisten työssäkäynnissä on tarpeen ja monen eläkeläisen itsekin toivomaa.
– Ilmarisen kyselyn mukaan eläkeläisistä kaksi kolmasosaa haluaisi tehdä töitä, ja osa jo tekeekin. Työnteko ei olisi tietenkään täyspäiväistä, vaan tehdään ehkä yksi, kaksi päivää viikossa. Tässä on valtava työvoimareservi, joka kasvaa tulevina vuosina. Miksi heitä ei hyödynnetä nykyistä enemmän, hän ihmetteli ja kertoi Ilmarisen opiskelijapoolista, johon yhtiössä kesätöissä olleet opiskelijat ovat voineet ilmoittautua ja tehdä sen kautta itselleen sopivia työvuoroja opintojen ohessa. Samaan pooliin on nyt saatu myös kokeneita, Ilmarisesta eläköityneitä henkilöitä tekemään heille sopivia työvuoroja.
Kevätkokouksessa palkittiin Tampereen kauppakamarin pitkäaikaisia työntekijöitä Keskuskauppakamarin pronssisilla ansiomerkeillä. Johtaja Juha Koski (vas.) sai ansiomerkin 15 vuoden palveluksesta ja johtaja Peer Haataja 10 vuoden palveluksesta.
Saavutettavuus edunvalvonnan kärjessä
Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen nosti kevätkokouksessa esille keskeisiä asioita kauppakamarin kuluneelta toimintavuodelta.
– Edunvalvonnallisesti väylähankkeiden edistäminen on ollut suurin ponnistuksemme. Valtakunnallisessa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Pirkanmaan hankkeet ovat hyvin esillä, mutta investoinnit niihin puuttuvat edelleen. Toinen merkittävä asia on osaavan työvoiman saatavuus. Siihen on suunnattava huomiota jatkuvasti, sillä ikäluokkien pienentyessä kilpailu työvoimasta kiristyy.
Tampereen kauppakamari osallistui uuden, korkean tason hallituskoulutuksen, HHJ Pron, kehittämiseen ja järjestämiseen. Ensimmäinen koulutus on viety loppuun, ja osallistujapalaute on ollut innostunutta.
– Kauppakamari osallistui myös kansainvälisen Tampere Conversations -keskustelutilaisuuden järjestämiseen. Seuraavan kerran helmikuussa järjestettävän tilaisuuden teemana on tekoäly.
Alkaneena toimintavuotena Tampereen kauppakamari on työstänyt yhdessä Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan liiton kanssa Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteita. Toimijoista koottu, niin sanottu edunvalvontanyrkki on kokoontunut säännöllisesti kerran viikossa.
Kevätkokouksessa julkaistiin Pirkanmaan yritysbarometri. Tutustu tuoreisiin tuloksiin täältä.
Teksti ja kuvat Päivi Eskelinen