Tampereen kauppakamari on julkaissut vaikuttamissuunnitelmansa vuodelle 2026. Suunnitelma kokoaa Pirkanmaan elinkeinoelämän keskeiset edunvalvonnan tavoitteet neljän teeman alle: Suomen liikenteen solmupiste, maailmaa muuttavat osaajat, uudistuva teollisuus ja murrosteknologiat sekä kilpailukykyinen toimintaympäristö.
Suunnitelmaa esiteltiin Tampereella maanantaina 2. helmikuuta järjestetyssä Vaikuttamisfoorumissa, joka kokosi yhteen alueen päättäjiä, elinkeinoelämän edustajia ja sidosryhmiä keskustelemaan Pirkanmaan kasvun edellytyksistä.
Yhteistyö on Pirkanmaan vahvin voimavara
Tilaisuuden avasi Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Jani Vilpponen, joka korosti Pirkanmaan roolia koko Suomen kasvun ajurina. Hänen mukaansa maakunnalla on hyvät edellytykset toimia Suomen kasvun moottorina, mutta se edellyttää rohkeutta uudistua ja kykyä tehdä yhteistyötä yli toimijarajojen.
– Silloin kun kaikki menee hyvin, voi pärjätä yksinkin pitkälle. Mutta tällaisessa ajassa on järkevää elää yhdessä ja viedä asioita eteenpäin yhteistyössä, Vilpponen totesi.
Vilpponen nosti esiin myös teknologisen murroksen ja tekoälyn vaikutukset yritystoimintaan sekä osaamisen merkityksen. Hänen mukaansa Pirkanmaan vahvuus on kyvyssä viedä suunnitelmat käytäntöön.
– Tekeminen on meidän supervoimamme. Me emme pelkästään suunnittele, vaan myös teemme, Vilpponen kiteytti.
Yritysten yhteinen ääni näkyy vaikuttamissuunnitelmassa
Tampereen kauppakamarin johtaja Markus Sjölund kuvasi vaikuttamissuunnitelmaa elinkeinoelämän yhteiseksi näkemykseksi Pirkanmaan tärkeimmistä kehittämiskohteista. Suunnitelma perustuu valiokuntatyöhön ja jäsenistölle tehtyyn kyselyyn, jossa yritykset pääsivät priorisoimaan vaikuttamistyön kärkiä.
Sjölund korosti myös laajan luottamushenkilöverkoston merkitystä viestien eteenpäin viemisessä.
– Viesti vahvistuu aina, kun sitä puhutaan turuilla ja toreilla. Meillä on yli 300 luottamushenkilöä, ja se on tässä työssä iso voimavara,Sjölund sanoi.
Liikenne-investoinnit koko Suomen etu
Liikenne nousi vaikuttamissuunnitelman yhdeksi keskeisimmäksi teemaksi. Pirkanmaan saavutettavuuden parantaminen nähdään edellytyksenä sekä alueen että koko Suomen kilpailukyvylle.
Erityisesti esiin nousi valtatie 12:n Alasjärvi–Huutijärvi- eli Tampere–Kangasala-välin kehittäminen, jonka liikennemäärät ovat suuret ja hyöty-kustannussuhde vahva. Myös pääradan peruskorjaus on Pirkanmaan tärkein ratahanke, ja sen edistämiseksi järjestetään keväällä 2026 laaja päärataseminaari. Lentoradan osalta kauppakamari aikoo selvittää jäsenyritysten näkemyksiä sen vaikutuksista yritysten matkustamiseen.
Vaikuttamissuunnitelmaa tapahtumassa kommentoimassa ollut kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen piti kokonaisuutta osuvana vastauksena tämän hetken epävarmaan maailmantilanteeseen.
– Me eletään turvallisuuden ja talouden osalta vähän sumussa tällä hetkellä. Mutta se mikä meidän supervoimamme on täällä, on yhteistyö, me teemme asioita yhdessä, Ikonen sanoi.
Ikonen nosti esiin myös Pirkanmaan vahvan osaamisen mikrosiruteknologioissa ja puolustus- ja turvallisuussektorilla sekä muistutti, että pitkäjänteinen vaikuttamistyö on tuottanut tulosta esimerkiksi tiehankkeissa.
– Ysitie on ollut aidosti hankala hanke saada eteenpäin, mutta nyt se viimeinkin etenee, Ikonen totesi.
Kansanedustaja Jouni Ovaska korosti omassa puheenvuorossaan, että Pirkanmaan liikennehankkeet eivät ole vain alueellisia kysymyksiä.
– Me emme näitä asioita aja vain pirkanmaalaisina. Nämä hankkeet koskettavat koko maata, Ovaska sanoi.
Ovaska nosti esiin myös kasvavan korjausvelan ja tarpeen arvioida suuria liikennehankkeita kokonaisuutena.
– Järkevät hankkeet pitää toteuttaa ja järjettömät jättää toteuttamatta, hän linjasi.
Osaajapula kasvun kriittisin kysymys
Osaavan työvoiman saatavuus nousi tilaisuudessa toiseksi keskeiseksi teemaksi. Tampereen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Peer Haataja korosti, että alueen elinvoima ja investoinnit nojaavat riittävään osaajapohjaan.
– Jos tiivistetään yhteen lauseeseen, kyse on siitä, että Pirkanmaalla on oltava osaajia elinkeinoelämän tarpeisiin,Haataja sanoi.
Haatajan mukaan koulutuksen ja työvoimapolitiikan resurssit ovat jatkossa rajallisia, mikä korostaa vaikuttavuutta ja yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin muutos sekä jatkuvan oppimisen ja aikuiskoulutuksen rooli nousivat esiin keskeisinä keinoina vastata työelämän murrokseen.
Ikonen yhtyi näkemykseen ja painotti osaamispohjan vahvistamista kaikilla koulutusasteilla sekä kansainvälisten osaajien merkitystä alueen kehitykselle.
– Me tarvitaan osaajia, ja osaaminen on se, johon meidän pitää satsata. Se vaatii laaja-alaista, strategista otetta, alkaen ihan perusasioista ja ulottuen kaikkiin koulutusasteisiin, Ikonen totesi.
Työttömyys jarruttaa taloutta
Kansanedustaja Lauri Lyly muistutti omassa puheenvuorossaan, että korkea työttömyys merkitsee menetettyä työpanosta aikana, jolloin tekemistä olisi runsaasti. Epävarmuus työmarkkinoilla näkyy hänen mukaansa myös kulutuksessa.
– Niin kauan kuin ihmisiä pelottaa työttömyys ja säästetään pahan päivän varalle, kulutus ei lähde liikkeelle, Lyly totesi.
Lyly kiinnitti huomiota myös työelämän korkeisiin osaamisvaatimuksiin ja painotti koulutuksen merkitystä. Hän suhtautui kriittisesti toisen asteen koulutukseen kohdistuneisiin leikkauksiin ja muistutti, että tehokas koulutusjärjestelmä on edellytys työmarkkinoiden toimivuudelle.
Kansainvälisen työvoiman osalta Lyly korosti työpaikkojen vastuuta kotoutumisessa ja haastoi yrityksiä panostamaan suomen kielen oppimiseen myös työpaikoilla.
Kuvat ja teksti Jenna Auranaho
Vaikuttamissuunnitelman 2026 löydät täältä.
FI 
EN