Yli 90 prosenttia kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo poliittisten lakkojen vaikuttaneen toimintaansa. Lakoilla on sekä välittömiä että myöhemmin esiin nousevia seurauksia.
Kauppakamarien kyselyyn vastanneista yrityksistä 37 prosenttia kertoo lakkojen vaikuttaneen merkittävästi. 54 prosenttia yrityksistä kertoo lakkojen vaikuttaneen jonkin verran.
– Viennin pysäyttäminen poliittisten lakkojen takia kahdeksi viikoksi pysäytti käytännössä koko maaliskuun kaupan ja aiheutti lomautuksia vientiyrityksissä, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.
– Vaikea taloustilanne, hiipunut maailmantalous ja geopoliittiset epävarmuudet tuottavat jo nyt vaikeuksia suomalaisille yrityksille. Ne eivät toivo kotimaisia toimia, joilla vientiä hankaloitetaan entisestään.
Vientijohtajakyselyyn vastanneet yritykset kertovat poliittisista lakoista aiheutuvien lisäkustannusten sekä mainehaitan vaikuttavan yritysten toimintaan tavalla, joka voi johtaa kauppojen ja asiakkuuksien menettämiseen, kun toimituslupauksia ei pystytä täyttämään.
– On hyvä muistaa, että poliittisten lakkojen mainehaitta ei rajoitu pelkästään lakon ajalle. Niiden jälkivaikutukset muutoinkin vaikeassa kansainvälisessä taloustilanteessa voivat olla hyvin pitkät, Pohjanheimo muistuttaa.
Vientiyritykset kertovat, että hiipuva maailmantalous ja geopoliittinen epävarmuus sekä niistä johtuvat häiriöt vaikuttavat yritysten kannattavuuteen. Vientiyrityksistä 15 prosenttia kokee geopoliittisen epävarmuuden vaikuttavan kannattavuuteen merkittävästi. 60 prosenttia kokee geopoliittisen epävarmuuden vaikuttavan yrityksen kannattavuuteen jonkin verran.
– Olemme tilanteessa, jossa epävarmuus heikentää investointinäkymiä ja supistaa vientiä. Yritysten viesti on, että ennakoitavuuden palauttaminen on ehdottoman tärkeää. Lisäkustannuksia ja menetysten kompensointia on silti vaikea välttää, Pohjanheimo sanoo.
Vientinäkymät ovat heikentyneet
Vientijohtajakyselyn perusteella yritysten vientinäkymät ovat selkeästi heikentyneet viime vuoteen verrattuna. Tuoreen kyselyn mukaan enää kuusi prosenttia vientiyrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Vuosi sitten vielä 20 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi.
Yrityksiltä kysyttiin kolme tärkeintä asiaa, jotka heikentävät niiden vientinäkymiä. Yritykset nimesivät tärkeimmiksi heikentyneen kysynnän (86 prosenttia), logistiset häiriöt (43 prosenttia) ja taantuvan maailmantalouden (36 prosenttia). Neljännes yrityksistä kokee kilpailun vaikeutuneen EU:n sisämarkkinoilla lisääntyneiden valtiontukien vuoksi.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 35 prosenttia näki puhtaassa teknologiassa ja vähähiilisissä ratkaisuissa lupaavia kasvualoja. 20 prosenttia vastanneista pitää energiateknologiaa potentiaalisena kasvualana, ja 18 prosenttia näkee innovatiivisten teknologioiden tarjoavan uusia mahdollisuuksia.
Uusina ja tulevina potentiaalisina markkina-alueina ja maina esiin nousivat erityisesti Yhdysvallat, Latinalainen Amerikka sekä Aasian maat, kuten Intia.
– Vaikeassa kansainvälisessä taloustilanteessa yritykset ovat jo pidempään varautuneet geopoliittisiin riskeihin arvioimalla omia arvo- ja toimitusketjujaan uudelleen ja suuntaamalla katsetta uusille markkina-alueille. Kun maailmantalous alkaa toivottavasti tänä vuonna elpyä, on tärkeää, että yritysten vientiponnistuksia tuetaan madaltamalla vientikaupan esteitä ja edistämällä yritysten mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa, Päivi Pohjanheimo sanoo.
Vientijohtajakysely tehtiin 12.–15.3. ja siihen vastasi 81 vientiyritystä ympäri Suomea. Kolmasosa vastanneista yrityksistä työllistää yli 250 henkeä ja kolmasosa 50–249 henkeä. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostite ja siihen pystyi vastaamaan vain kerran yritystä kohden.
