Pirkanmaan yritykset maksoivat veroja 3,9 miljardia euroa vuonna 2021

Pirkanmaan yritykset maksoivat veroja 3,9 miljardia euroa vuonna 2021

Keskuskauppakamarin Suuressa veroselvityksessä on mukana yhteensä 330 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2021

Keskuskauppakamarin Suuresta veroselvityksestä käy ilmi, että yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa vuonna 2021. Pirkanmaalla yritysten verokädenjälki oli 3,9 miljardia euroa.

Veroselvityksellä Keskuskauppakamari haluaa tuoda näkyväksi yritysten tärkeän roolin julkisten palveluiden rahoittajina. Ilman yrityksiä hyvinvointivaltiolta putoaisi pohja, sillä julkisia palveluja rahoitetaan yritystoiminnan synnyttämillä verotuloilla.

Valtio ja kunnat keräsivät vuonna 2021 veroja lähes 78 miljardia euroa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 69 miljardia euroa. Osa maksetuista ja tilitetyistä veroista jäi yritysten kustannukseksi, kuten yhteisövero, ympäristöverot, kiinteistövero ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista perittiin asiakkailta tuotteiden hinnassa, kuten arvonlisäverot, osa pidätettiin työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista.

Pirkanmaalaisten yritysten 3,9 miljardin euron verokädenjäljestä suurin osa oli arvonlisäveroa, palkkojen ennakonpidätyksiä ja eläkevakuutusmaksuja. Verokädenjälki on kasvanut vuosina 2017–2021.

Vuonna 2021 talouskasvu palautui nopeasti koronapandemian aiheuttaman taloudellisen taantuman jälkeen ja talouskasvu heijastui myös verotuottoihin. Verohallinnon tietojen mukaan arvonlisäverotuotot kasvoivat kymmenen prosenttia ja yhteisöverokertymä lähes 40 prosenttia edellisvuodesta.

– Vuosi 2021 oli taloudellisen kasvun vuosi lähes kaikissa maakunnissa. Useimmissa maakunnissa yritysten verokädenjälki saavutti kaikkien aikojen ennätystason, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.

Puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen. Työnantajana yritys pidättää palkoista ennakonpidätyksen sekä työntekijän osuuden vakuutusmaksuista. Pääosa työntekijän eläkevakuutusmaksusta jää työnantajan kustannukseksi.

– Poliittisessa päätöksenteossa tulisi arvioida yritysvaikutuksia kriittisesti, kuten miten päätökset vaikuttavat yrityksiin ja niiden mahdollisuuksiin kasvaa ja työllistää. Toimintaympäristön on Suomessa oltava yritystoiminnalle houkutteleva, ennustettava ja kilpailukykyinen. Vain siten voidaan varmistaa, että yritykset työllistävät, investoivat ja kasvavat ja siten synnyttävät niitä verotuloja, joilla hyvinvointiyhteiskunnan palveluita rahoitetaan, Viitala sanoo.

Tutustu Suureen veroselvitykseen tästä.

Laske yrityksenne verokädenjälki laskurilla, joka löytyy täältä.

Verojalanjäljen sijaan on ryhdytty käyttämään termiä verokädenjälki. Se kuvaa yritysten aktiivista roolia verovirtojen luomisessa sekä lakisääteisten ennakonpidätys- ja tilittämisvelvollisuuksien hoitamisessa. Laskurin tarkoituksena on tehdä näkyväksi yritysten merkittävä rooli julkisten palveluiden rahoittajana.


Keskuskauppakamarin Suuressa veroselvityksessä on mukana yhteensä 330 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2021. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta. Tiedot Keskuskauppakamarille on toimittanut Tilastokeskus.

Scroll to Top