Pirkanmaan Talousfoorumi 2025 kokosi tiistaina 7. lokakuuta Tampereelle satoja alueen päättäjiä ja yritysjohtajia kuulemaan, mihin suuntaan maakunnan talous on menossa. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, Pirkanmaan liitto ja Business Tampere.
Talousfoorumissa julkaistiin tuore Pirkanmaan talous 2025 -katsaus, joka tarjoaa ajantasaisen kuvan maakunnan liikevaihtokehityksestä, viennistä ja toimialojen tilanteesta. Katsauksen esitteli Tampereen kauppakamarin johtaja Markus Sjölund, joka kuvasi Pirkanmaan taloutta ”varovaisen toiveikkaaksi”.
– Kasvuresepti on vielä hukassa, mutta positiivisia merkkejä on ilmassa. Nyt on tärkeää, että 2020-luvusta ei tule uusi menetetty vuosikymmen, Sjölund totesi.
Laskun jälkeen tasaantumisen merkkejä
Pirkanmaan yritysten kokonaisliikevaihto oli vuonna 2024 noin 43,6 miljardia euroa, mikä merkitsi 2,2 prosentin laskua edellisvuodesta. Myös teollisuuden liikevaihto laski 4,1 prosenttia, ja vienti jäi niukasti alle 10 miljardin euron.
Vuoden 2025 ensimmäinen puolisko on jatkanut hienoisessa laskussa (–1,4 %), mutta Sjölundin mukaan useilla toimialoilla on jo nähtävissä vakautumista.
– Rakentamisen liikevaihdon lasku näyttäisi pysähtyneen, mikä on hyvä uutinen. Myös tukkukaupassa ja palvelualoilla liikutaan jo lähellä nollakasvua, hän kuvasi.
Teknologia ja vienti pitävät pintansa
Maakunnan suurimman teollisuusalan, teknologiateollisuuden, liikevaihto supistui 8,9 prosenttia, mutta Sjölund muistutti, että koronan jälkeinen kasvupyrähdys vääristää vertailua.
Kemikaali- ja kumiteollisuus puolestaan kasvoi 6,3 prosenttia, ja metsäteollisuuden vienti nousi 8,4 prosenttia lakkojen heikentämän vertailuvuoden jälkeen. Myös vihreän siirtymän investoinnit ja uusiomateriaalien kehitys tuovat Sjölundin mukaan uutta vauhtia teollisuuteen.
Informaatio- ja viestintäala hengähtää
Pitkään voimakkaasti kasvanut informaatio- ja viestintäala on nyt maltillisemmassa vaiheessa. Ohjelmistoalan osuus koko toimialasta on jo yli puolet, mutta kasvu on hidastunut.
– Hengähdystauko ei ole huono asia, vaan kertoo osittain kypsymisestä. Alan sisällä julkisen sektorin asiakkaiden osuus on suuri, ja budjettileikkaukset voivat vaikuttaa myös paikallisiin yrityksiin, Sjölund totesi.
Pirkanmaan vahvuutena elinvoima ja vetovoima
Kuluttajien ostovoiman heikkenemisestä huolimatta vähittäiskauppa on säilyttänyt kasvukykynsä. Pirkanmaa on edelleen muuttovoittomaakunta, ja väestönkasvu näkyy myös kulutuksessa ja palveluiden kysynnässä.
– Pirkanmaalla on edelleen vetovoimaa, joka näkyy investointeina ja uusina yrityksinä. Tarvitsemme nyt kasvun imua, sekä uskoa tekemiseen, Sjölund painotti.
Varovaista optimismia ja rohkeutta investoida
Pirkanmaan Talousfoorumin paneelikeskustelu “Pirkanmaan talous nyt ja huomenna” kokosi eri näkökulmia alueen elinvoimasta ja tulevaisuudesta. Paneelissa mukana olivat Markus Sjölund, Jani Vilpponen OP Pirkanmaalta, Marja Haapanen Virtain Muovityö Oy:stä ja Jenni Pöllänen Pirkanmaan Yrittäjistä.
Keskustelun aluksi haettiin vastausta siihen, miltä Pirkanmaan talouden suunta nyt näyttää.
Vilpposen mukaan pankin näkökulmasta on nähtävissä selviä merkkejä siitä, että yritykset katsovat jälleen eteenpäin.
– Yrityslainahakemusten määrä on kasvanut selvästi viime vuodesta, ja olemme myös myöntäneet enemmän lainoja kuin aiemmin. Se kertoo siitä, että halutaan investoida ja lähteä kasvuun. Viime viikon Alihankintamessuillakin oli vahva tekemisen meininki. Juuri sellaista asennetta, mitä Suomi ja Pirkanmaa nyt tarvitsevat, Vilpponen kuvasi.
Tunnelma kentällä kaksijakoinen
Virtain Muovityön toimitusjohtaja Marja Haapanen oli samoilla linjoilla, mutta kuvasi tunnelman kentällä kaksijakoiseksi.
– Toisaalta yleinen ilmapiiri on vielä vähän alavireinen, mutta samaan aikaan näkyy myös rohkeutta, uusia ajatuksia ja eteenpäinmenon meininkiä, Haapanen kertoi.
Hänen mukaansa etenkin puolustusteollisuuden hankinnat ja investoinnit ovat tällä hetkellä merkittävä kasvun veturi.
– Yritykset, jotka ovat mukana näissä kuvioissa, näkevät nyt selvästi positiivisempia näkymiä. Tilanne on kuitenkin aika jakautunut – osalla menee todella hyvin ja osalla taas haastavasti, hän kuvasi.
Pirkanmaa elää pk-yrityksistä
Pöllänen korosti keskustelussa, että maakunnan elinvoima rakentuu ennen kaikkea mikro- ja pk-yritysten varaan.
– Pirkanmaalla on poikkeuksellisen paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka pitävät alueen talouden liikkeessä. Ne työllistävät, kehittävät ja verkostoituvat isojen yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa, Pöllänen totesi.
Hänen mukaansa pk-yrityksillä on syytä varovaiseen optimismiin.
– Pirkanmaalla suhdannenäkymät ovat koko maata positiivisemmat. Yrityksissä on paljon tekemisen tahtoa ja eteenpäin katsovaa asennetta, mutta nyt tarvitaan myös ennustettavuutta ja vakautta, jotta uskalletaan investoida ja kasvaa, hän painotti.
Pöllänen nosti esiin myös yksinyrittäjyyden merkityksen ja yhteistyön voiman.
– Menestyksen taustalla on usein verkostoja: yhteistyötä muiden yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa. On tärkeää, että myös pienemmillä yrityksillä ja yksinyrittäjillä on mahdollisuus osallistua ja olla osa tätä kokonaisuutta, hän muistutti.
Talouden pohja on edelleen vahva
Sjölund täydensi keskustelua toteamalla, että vaikka Pirkanmaan talouden luvut osoittavat vielä hienoista laskua, taustalla näkyy vakautumisen merkkejä.
– Rakentamisen lasku näyttää pysähtyneen, ja teollisuudessa on tasaantumisen merkkejä. Palvelualoilla nähdään jo pieniä kasvusignaaleja, Sjölund arvioi.
Hän korosti, että suunta on käännettävissä tekemisen ja päätöksenteon kautta.
– Kyllä tässäkin ajassa on mahdollisuuksia. Kasvu syntyy tekemisestä, ei odottelusta. Nyt tarvitaan rohkeutta tehdä päätöksiä, kokeilla ja investoida, jotta päästään liikkeelle, Sjölund sanoi.
Teknologia ja innovaatiot uudistavat Pirkanmaata
Talousfoorumin toisessa paneelikeskustelussa pureuduttiin siihen, miten teknologia, luovat alat ja uudet innovaatiot voivat vauhdittaa Pirkanmaan kasvua. Keskustelijoina olivat Film Tampereen ohjelmajohtaja Fanny Heinonen, Colossal Orderin toimitusjohtaja Mariina Hallikainen, Metson varapääjohtaja Jaakko Huhtapelto ja Pirkanmaan liiton strategiajohtaja Jari Kolehmainen.
Heinosen mukaan Pirkanmaan elinkeinorakenteessa olisi syytä katsoa totuttuja rajoja pidemmälle.
– Elämystalous ja luovat alat ovat osa taloutta siinä missä teollisuuskin. Meidän pitää nähdä immateriaalioikeudet ja sisällöt kasvun moottoreina, ei vain kulttuurin alueella, Heinonen painotti.
Hallikainen korosti osaajien merkitystä ja ilmapiiriä, joka tukee kansainvälistymistä.
– Me tarvitsemme tänne ihmisiä, jotka haluavat rakentaa tulevaisuutta. Siksi ympäristön on oltava avoin ja vastaanottava, hän totesi.
Murros nähtävä laajempana kysymyksenä
Metson Huhtapelto muistutti, että perinteinen teollisuus on Pirkanmaalla jo vahvasti teknologisoitunut.
– Älykkäät koneet ja automaatio muuttavat koko teollisuuden toimintamalleja. Palveluista on tullut tuotteita, ja kilpailu on globaalia, hän kuvasi.
Kolehmainen puolestaan korosti, että murros on nähtävä laajempana alueellisena kysymyksenä.
– Pirkanmaan kasvu ei voi nojata vain yhteen toimialaan. Tarvitsemme monialaista yhteistyötä, jossa teollisuus, teknologia ja luovat alat tukevat toisiaan, Kolehmainen summasi. Paneelin yhteinen viesti oli selvä: Pirkanmaan tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu rohkeudesta uudistua ja uskalluksesta investoida uusiin mahdollisuuksiin.
Teksti ja kuvat: Jenna Auranaho
FI 
EN