Lentoliikenteen merkitys suomalaiselle elinkeinoelämälle ja alue- ja kansantalouteen on valtava, kertoo kahdeksan kauppakamarin tilaama tutkimus.
Tutkittujen 13 lentoaseman vaikutusalueella lentokoneriippuvainen liikevaihto – eli vienti – oli viime vuonna 38 miljardia euroa. Lentoliikenneriippuvaisten yritysten verotulojen osuus alueiden kokonaisverokertymästä oli 2,3 miljardia euroa.
Lentoliikenteen taloudellista merkitystä on tutkittu maailmalla paljon, mutta Suomessa selvästi vähemmän. Tänään julkaistu kahdeksan kauppakamarin tilaama tutkimus on laajin Suomessa koskaan tehty tutkimus lentoasemien ja lentoliikenteen vaikutuksista kansantalouteen.
Tutkimuksella hankittiin tietoa lentoliikenteen roolista ja vaikutuksista alueelliseen talouskehitykseen ja yritystoimintaan. Siinä selvitettiin Enontekiön, Ivalon, Joensuun, Jyväskylän, Kemi-Tornion, Kittilän, Kokkola-Pietarsaaren, Kuopion, Porin, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan lentoasemien aluetaloudellista merkitystä. Tutkitut alueet vastaavat kolmanneksesta Suomen viennistä.
– Lentoyhteydet ovat meille kaukana Pohjolassa asuville ainoa keino päästä maailmalle. Siksi ne on nähtävä infrana, jota pitää vahvistaa ja kehittää. Ne mahdollistavat Suomen pysymisen kauppakumppani- ja investointikartoilla. Suomessa keskustelu lentoliikenteen ympärillä on silti käpertynyt usein yhteyksien kyseenalaistamiseen ja jopa lentoasemien sulkemiseen. Nyt meillä on esittää laajemman keskustelun pohjaksi kokonaiskuva lentoliikenteen vaikutuksista, sanoo toimitusjohtaja Paula Erkkilä Pohjanmaan kauppakamarista.
Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset
Lentoliikenteen merkitys elinkeinoelämälle sekä alue- ja kansantaloudelle on valtava.
Tutkittujen 13 lentoaseman vaikutusalueella lentokoneriippuvainen liikevaihto – eli vienti – oli viime vuonna 38 miljardia euroa. Tulos on linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa. Sekä globaalisti että tutkituilla alueilla 25 prosenttia yritysten liikevaihdosta on riippuvaista lentoliikenteestä.
Lentoliikenneriippuvaisia työpaikkoja oli tutkituilla alueilla 96 000. Käytännössä lähes joka viides työpaikka on riippuvainen lentoliikenteestä (19 %). Lentoliikenneriippuvaisten verotulojen osuus alueiden kokonaisverokertymästä oli noin 15 prosenttia (2,3 miljardia euroa). Kymmenen viime vuoden aikana lentoliikenne on vaikuttanut 46 prosenttiin (23 miljardia euroa) tutkittujen alueiden investoinneista.
Tutkimuksen mukaan yli 98 prosenttia lentoliikenteen synnyttämistä vaikutuksista kohdistuu lentoliikennealan ulkopuoliseen yritystoimintaan.
– Lentoliikenteen tärkeimpänä yhteiskunnallisena merkityksenä voidaan pitää sen laajempia taloudellisia vaikutuksia muiden toimialojen suorituskykyyn ja kasvuun. Lentoliikenne parantaa muiden alojen tehokkuutta eli vaikuttaa katalyyttisesti, kertoo tutkimuksen toinen tekijä, yksikönpäällikkö Katja Ojala Proxion Plan Oy:stä.
Pirkanmaa elää viennistä
– Avoin markkinatalous elää viennistä, ja talouskasvu syntyy ja kasvaa aktiivisesta vientityöstä, joka vaatii kansainvälistä lentoliikennettä. Tehokkain tapa luoda edellytyksiä viennille on taata lentoyhteydet riittävän monesta maakunnasta maailmalle, ja on valtion tehtävä luoda näitä edellytyksiä, painottaa toimitusjohtaja Antti Eskelinen Tampereen kauppakamarista.
Lentoliikenteellä on erittäin suuri merkitys Pirkanmaalle, jossa on runsaasti vientivetoista teollisuutta. Tampere-Pirkkala lentoaseman vaikutusalueella lentoliikenteestä riippuvien yritysten liikevaihto on 7,6 miljardia euroa. Työpaikkoja niissä on runsaat 16 000. Lentoliikenneriippuvaisten yritysten verotulojen osuus alueen kokonaisverokertymästä oli 384 miljoonaa euroa.
Lentoyhteydet ovat elintärkeät ylimmän johdon, projektijohdon, myynnin sekä teknisen tuen ja huollon liikkumiselle, myynnille ja asiakastapaamisille. 34 prosenttia vastanneista yrityksistä sanoi, että esimerkiksi hankintojen tekemisessä ja tuottavuuden parantamisessa lentoliikenne on niille välttämätön.
Antti Eskelinen muistuttaa, että monipuolinen lentoasemaverkosto on välttämätön myös huoltovarmuudelle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle Suomessa.
– Tampere-Pirkkalan lentoaseman vaikuttavuutta esittävissä tutkimuksen luvuissa ja euroissa eivät näy Puolustusvoimien vaikutukset. Kokonaistaloudellisesti Tampere-Pirkkalan kenttä on erittäin kannattava.
Pirkanmaalla sijaitsee merkittävä puolustusteollisuuden keskittymä, jonka merkitys on kasvanut entisestään Suomen Nato-jäsenyyden seurauksena.
– Tampereen seudulla sijaitsevan puolustusteollisuuden keskittymän työllisyysvaikutukset ovat lähes 10 000 henkilötyövuotta, kun mukaan lasketaan myös niin sanotut kaksoiskäyttötuotteita valmistavat yritykset. Toimialan suurimmat työllistäjät Tampereen seudulla ovat maailmanluokan yrityksiä, kuten Insta, Patria, Millog, Saab ja Nokia, jotka tarvitsevat ehdottomasti lentoyhteyksiä, Eskelinen sanoo.
Lentoasemien kehittämättä jättäminen jarruttaa kasvua
Suomessa on käyty keskustelua lentoasemien lakkauttamisesta ja lentoliikenteen palvelutason heikkenemisestä. Tutkimuksessa olleiden lentoasemien yhteenlaskettu vuotuinen alijäämä on 21 miljoonaa euroa. Tämän tutkimuksen perusteella tutkitun alueen lentoliikenteen taloudelliset hyödyt ovat lähes kaksituhatkertaiset verrattuna alijäämään. Kun lentoasemien kannattavuudessa huomioidaan niiden vaikutukset kansantalouteen, kaikki selvityksessä mukana olleet lentoasemat ovat Suomelle vahvasti kannattavia.
Suomen viennistä 71 prosenttia keskittyy maakuntiin. Alueellisten lentoasemien liikenteessä ei ole tapahtunut muutosta 1990-luvun alun jälkeen. Sen sijaan Helsinki-Vantaan lentoliikenne on kehittynyt globaalien keskiarvojen mukaisesti, mikä on noin viisi prosenttia vuodessa.
– Kun käytetään kansainvälisistä tutkimuksista saatuja kertoimia, voidaan arvioida, että maakuntien kehittymätön lentoliikenne on aiheuttanut 9–19 prosentin (8–18 mrd €) menetyksen BKT:ssä. Työpaikkoja on jäänyt syntymättä 50 000 ja investointeja toteutumatta noin 600 miljoonan euron edestä. Kasvavalla lentoliikenteellä maakuntien tuottavuus olisi kasvanut 35–55 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Voisiko tämä olla yksi syy siihen, että Suomen kilpailukyky ja tuottavuuskehitys ovat polkeneet paikallaan, pohtii tutkimuksen toinen tekijä, toimitusjohtaja Hanne Junnilainen Kiila Consulting Oy:stä.
Eväitä lentoliikennestrategiaan
Valtakunnallista Liikenne12-suunnitelmaa päivitetään parhaillaan. Sen osana laaditaan valtakunnallinen lentoliikennestrategia. Tämä tutkimus tuo laajamittaista taustatietoa Suomen lentoliikenteen ja lentoasemaverkoston tulevaisuuden suuntaviivojen linjaamiseen.
Kauppakamarien mukaan tavoitteena tulee olla Suomen talousalueiden saavutettavuuden ja elinvoimaisuuden kasvattaminen. Lentoasemaverkoston rahoitus vaatii kauaskantoisia ratkaisuja. Viennin ja tuottavuuden kasvattaminen edellyttää lentoliikenteen kehittämistä maakunnissa. Täyttöastetta on kasvatettava, ja se tapahtuu ylläpitämällä lentoasemaverkostoa ja monipuolisella reitti- ja vuorotarjonnalla.
Tutustu Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset -selvitykseen:
Tutustu Tampere-Pirkkalan lentoaseman taloudellisiin vaikutuksiin:
