Hallitus kaavailee uudistuksia, joissa ammatillisen koulutuksen painotusta siirretään yhä vahvemmin nuorten ja vailla aiempaa tutkintoa olevien kouluttamiseen.
Keskuskauppakamari pitää uudistuksia oikeansuuntaisina, mutta on huolestunut yritysten tarpeita vastaavan koulutuksen edellytysten heikentymisestä.
– Työikäisen väestön osaamistaso ja yritysten osaamistarpeet ovat muutoksessa. Siksi on huolestuttavaa, jos yritysten tarpeisiin vastaavan koulutuksen edellytykset heikentyvät tilanteessa, jossa ammatilliseen koulutukseen suunnitellaan merkittäviä leikkauksia. Ammatillisen koulutukseen tulisi luoda oma strategia jatkuvalle oppimiselle, joka tekisi siitä entistä markkinalähtöisempää, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Tampereen kauppakamari jakaa huolen mahdollisen uudistuksen seurauksista.
– Rahoitusta koskevat uudistukset ovat pääosin kannatettavia ja ohjaavat koulutuksen järjestäjiä tuloksellisuuteen. Suunnitellut rahoitusleikkaukset kohdistuvat kuitenkin lähes yksinomaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen, huomauttaa johtaja Peer Haataja Tampereen kauppakamarista.
– Linjaus hankaloittaa merkittävästi työikäisen väestön uudelleen kouluttautumista ja alan vaihtoa työuran aikana. Uudelleen kouluttautuminen on kasvanut viime vuosina merkittäväksi vaihtoehdoksi, kun yritykset ovat etsineet ratkaisuja osaajapulaan. Mahdollisuus muutos- ja täydennyskouluttautumiseen on taannut sekä yksilöille että elinkeinoelämälle muutosvalmiutta ja päivitettyä osaamista. Uusi säädösehdotus heikentää tätä mahdollisuutta huomattavasti, eikä se tue työllisyysasteen nostamisen tavoitetta, Haataja jatkaa.
Keskuskauppakamari on esittänyt, että ammatillista koulutusta tulisi olla mahdollista järjestää avoimena samalla tavoin kuin avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opintoja. Lisäksi koulutuksen järjestäjillä tulisi olla mahdollisuus periä maksua myös jatkossa erikoisammattitutkinnoista ja ammattitutkinnoista eikä yritysten osin itse kustantamaa henkilöstökoulutusta lakkautettaisi.
– Yrityksiltä tulevilla maksuilla on ohjattu koulutusten sisällön kehittymistä asiakastarpeen suuntaan ja kyetty nostamaan koulutuksen laatua. On aika ristiriitaista, että valtionosuusrahoituksen pienentyessä kielletään verovarojen ulkopuolelta tuleva rahoitus, Peer Haataja ihmettelee.
Yrityksiä kuultava ohjausjärjestelmän kokeilussa
Tärkeä osa esitettyä lakikokonaisuutta on ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmän kokeilu, jossa noin 40:lle koulutuksen järjestäjälle laadittaisiin strategia neljäksi vuodeksi kerrallaan opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa.
Keskuskauppakamarin mielestä kokeilun yhdeksi tavoitteeksi tulisi määrittää selkeästi työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen ja ottaa yritykset ja elinkeinoelämän toimijat tiiviisti mukaan prosessiin.
Haatajan mukaan ohjausjärjestelmän kokeilu sopisi Pirkanmaalle mainiosti.
– Meillä on tiivis ja yhteistyöhön tottunut koulutuksen järjestäjien verkko, joka varmasti pystyy vastaamaan entistä paremmin työelämän tarpeisiin, kun alueen erityispiirteet voidaan huomioida.
Suvi Pulkkinen sanoo, että kokeilulla voitaisiin vahvistaa pitkäjänteistä kumppanuutta yritysten ja oppilaitoksen välillä ja kehittää esimerkiksi työelämäläheisiä koulutusmuotoja tai juuri maahan tulleiden oppimista ja kotoutumista työelämässä.
– Sen pitäisi olla ehdottomasti yksi kokeilun keskeisistä tavoitteista. Siksi alueen te-palvelut ja elinkeinoelämä pitää ottaa mukaan neuvotteluprosessiin, Pulkkinen sanoo.
Englanninkielisen tutkintokoulutuksen avaamista osana kokeilua Keskuskauppamari pitää erittäin tervetulleena asiana.
– Sitä on toivottu laajalla rintamalla yritysten suunnalta jo pitkään. Sormet ristiin, ettei tästä tehdä politiikan pelinappulaa, Pulkkinen sanoo.
