Tampereen kauppakamari on jakanut julkista kiitosta yritysjohtajille vuodesta 1995 ja elinkeinovaikuttajille vuodesta 2005. Tämän vuoden Puheenjohtajagaalassa TT Gasketsin toimitusjohtaja Aleksi Arpiainen ja hallituksen puheenjohtaja Matti Arpiainen valittiin vuoden 2024 yritysjohtajiksi. Vuoden 2024 elinkeinovaikuttajaksi valittiin työministeri Arto Satonen.
Tampereen kauppakamarin Puheenjohtajagaalassa 17. tammikuuta palkittiin jälleen vuoden yritysjohtaja ja elinkeinovaikuttaja. Yritysjohtajien palkintoa olivat vastaanottamassa TT Gasketsin molemmat yrittäjät, isä ja poika Matti ja Aleksi Arpiainen. Yhdessä he johtavat TT Gasketsia, yli 80 vuotta vanhaa perheyritystä, joka ponnistaa Pohjoismaiden johtavasta tiivistysratkaisujen tarjoajasta globaaliksi toimijaksi. Yrityksen menestys on monen tekijän summa, jossa arvojen kunnioittaminen ja jatkuva innovointi kulkevat käsi kädessä.
Perheyrityksen arvot ja perinteet kantavat
TT Gasketsin toimitusjohtajana toimiva Aleksi Arpiainen kertoo palkinnon olleen ilahduttava yllätys.
– Pirkanmaa on täynnä hienoja yrityksiä ja osaavia johtajia, joten olimme otettuja siitä, että panostuksemme johtamiseen ja organisaation kehittämiseen on huomattu, Aleksi sanoo.
– Johtaminen on ollut meillä koko organisaation yhteinen asia, ja positiivinen toiminta on vienyt meitä eteenpäin, jatkaa yrityksen hallituksen puheenjohtajana tällä hetkellä toimiva Matti Arpiainen.
TT Gasketsin vahvuus on perheyrityksen kulttuurissa, jossa on pyritty säilyttämään perinteitä, mutta samalla uskallettu uudistua.
– Yrittäminen on tavallaan tullut meille molemmille jo äidin maidossa, toteaa Matti.
– Yrityksessämme on monet asiat tehty hyvin jo aiempien sukupolvien toimesta. Tämä on luonut rohkeutta ja uskallusta uudistaa toimintaa. Meillä on opittu myös myöntämään, mitä emme osaa, ja olemme rohkeita kysymään neuvoa, Aleksi jatkaa.
– Meillä on sellainen sanonta, että kaikki tieto ei asu Jankassa. Se tarkoittaa, että me käymme rohkeasti keskusteluja ja opimme muilta, hän kertoo.
Sukupolvenvaihdos avoimuuden ja yhteistyön voimalla
Sukupolvenvaihdos on TT Gasketsissa ollut sujuva avoimuuden ja selkeiden roolien ansiosta.
– Meillä ei ole ollut vaikeuksia jakaa vastuuta. Tämä on ollut yhteistyötä, jossa olen voinut luottaa Aleksin kykyihin, Matti kertoo.
– Siitä iso kiitos isälle, jolla on ollut hyvä ennakoiva ote ja joka on auttanut minua kehittymään johtajana, Aleksi jatkaa.
Teknologisesti vaativalla alalla yritys on säilyttänyt kilpailukykynsä ennakoimalla ja sopeutumalla muutoksiin. Matti arvioi sen johtuvan siitä, että yrityksessä on aina pyritty pysymään ajan hermolla ja ymmärtämään markkinoiden kehitystä.
– Minulla on ollut sellainen slogan, että mikään muu ei ole pysyvää kuin muutos, hän toteaa.
Arpiaiset korostavat, kuinka tärkeässä roolissa verkostot ovat olleet yrityksen kehityksessä.
– Tampereen kauppakamari, Perheyritysten liitto ja monet muut verkostot ovat antaneet meille arvokkaita oppimiskokemuksia ja tukeneet meitä matkalla, Matti sanoo.
– Verkostojen ansiosta pk-yrityksen johtaminen ei ole tuntunut yksinäiseltä, vaan päinvastoin, olemme voineet jakaa ajatuksia ja oppia toisiltamme, hän jatkaa.
Molemmat yrittäjät korostavat, että Tampere on hyvä kaupunki elää ja yrittää.
Menestyksen taustalla luottamus ja paikallinen osaaminen
TT Gasketsin kansainvälinen menestys on ollut pitkäjänteistä työtä. Matti muistelee, kuinka vientitoiminta käynnistyi jo neljäkymmentä vuotta sitten.
– Aluksi kansainvälinen kauppa oli tuontivetoista, mutta nopeasti ymmärrettiin, että kasvua haetaan viennistä, hän kertoo.
Matti uskoo, että kansainvälisen menestyksen taustalla ovat erityisesti vahva asiakasluottamus ja korkealaatuiset tuotteet. Aleksi lisää, että myös onnistuneet rekrytoinnit ja paikallisten osaajien löytäminen ovat vauhdittaneet TT Gasketsin kasvua eri vientimarkkinoilla.
Haasteet ja opit matkan varrelta
Vaikka perheyrityksen tie ei ole ollut pelkkää suoraa nousua, haasteet on selätetty yhdessä. Aleksi kertoo, kuinka koronakriisi oli hänen yrittäjäuransa ensimmäinen merkittävä haaste. Pandemian aikana yritys teki suuren tehdaslaajennuksen ja investoinnin, joka herätti aluksi epävarmuutta.
– Mietin, olemmeko me vähän hulluja, kun tehdään näin suuria päätöksiä tällaisina aikoina. Mutta isäni kokemus ja rauhallisuus huojensivat mieltäni, Aleksi sanoo.
Lopulta investointi osoittautui onnistuneeksi.
– Talous lähti sitten pandemian jälkeen hyvään kiitoon, ja me olimme kyvykkäitä vastaamaan haasteisiin, Aleksi toteaa.
Matti muistelee, että hänen aikanaan suurimpia haasteita olivat suhdannevaihtelut, kuten 1990-luvun lama.
– Kotimaassa kysyntää ei ollut, joten aloimme kauppaamaan tuotteita entistä enemmän Skandinavian alueelle. Tilanne Ruotsissa oli huomattavasti parempi, ja sieltä alkoi tulla tilauksia, jotka auttoivat nostamaan meidät laman yli, Matti kertoo.
Hän korostaa, että haasteet voivat olla myös mahdollisuuksia.
– Pieniä haasteita pitää koko ajan ollakin. Nehän vaan innostavat.
Satonen: ”Suomen elinkeinoelämän kilpailukyky vaatii jatkuvia uudistuksia”
Työministeri Arto Satonen on noussut Suomen elinkeinoelämän keskeiseksi vaikuttajaksi pitkän poliittisen uransa aikana. Kuudennen kauden kansanedustaja Sastamalasta on toiminut muun muassa eduskunnan varapuhemiehenä ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Nyt hänen työnsä työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä on saanut tunnustusta Tampereen Kauppakamarin myöntämän Vuoden elinkeinovaikuttaja -palkinnon muodossa.
– Olen erittäin otettu tästä palkinnosta. Tiedän, että se on arvokas ja harva kansanedustaja on sen saanut.
Paikallinen sopiminen ja työelämän uudistukset keskiössä
Satonen mainitsee useita merkittäviä uudistuksia, jotka ovat olleet keskiössä hänen työministerikaudellaan. Näitä ovat muun muassa paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömille yrityksille, työrauhalainsäädännön uudistaminen, vientivetoinen palkkamalli ja työttömyysturvauudistukset.
– Kaikki nämä toimet parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Suomessa ja vahvistavat suomalaisten yritysten kilpailukykyä, hän sanoo.
Työrauhalainsäädännön uudistaminen herätti keväällä poliittisia lakkoja ja laajaa keskustelua, mutta Satonen kokee, että muutokset olivat välttämättömiä.
– Suomen poliittinen kulttuuri on pitkään perustunut siihen, että merkittäviä työmarkkinauudistuksia tehdään vain työmarkkinaosapuolten yksimielisellä sopimuksella. Nyt hallitus päätti viedä uudistukset itse eteenpäin, mikä oli iso suunnanmuutos ja vaati rohkeutta.
Tampereen alueen kehitys esimerkkinä yhteistyöstä
Satonen nostaa esille Tampereen alueen kehityksen, jossa suurilla hankkeilla, kuten Nokia Arenalla ja Tampereen ratikalla, on ollut merkittävä vaikutus aluetalouteen.
– Tampereen vahvuus on se, että täällä on kyetty viemään isoja hankkeita eteenpäin yhteistyössä yli poliittisten rajojen. Esimerkiksi Nokia Arena on lisännyt alueen vetovoimaa niin yrityksille kuin asukkaillekin. Ratikan avulla kaupunki on puolestaan pystynyt kasvamaan ja tarjoamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, hän kertoo.
Satonen korostaa myös korkeakoulujen merkitystä alueen elinkeinoelämälle.
– Tampereen korkeakoulut ovat todellinen voimamoottori, joka houkuttelee lahjakkaita ihmisiä ja luo edellytyksiä korkean osaamisen yrityksille. Tämä on tärkeää myös kansainvälisesti, hän lisää.
Kansainvälisen osaamisen merkitys
Satonen näkee kansainvälisten osaajien houkuttelemisen olevan ratkaisevaa Suomen elinkeinoelämän ja työllisyyden kehittämisessä.
– Elinkeinoelämän menestys edellyttää, että pystymme houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia. Kilpailu näistä osaajista on kovaa, ja siinä kilpailussa Suomen täytyy pärjätä jo sen takia, että ikärakenteemme on sellainen, että meille tulee työmarkkinoille vuosittain uusia tekijöitä 10–15 000 vähemmän kuin mitä sieltä siirtyy eläköityneitä pois. Meillä on aloja, kuten kone- ja teknologiateollisuus sekä ICT-sektori, joissa huippuosaajat ovat välttämättömiä. Tässä meidän on vielä petrattava.
Satonen näkee suomalaisen elinkeinoelämän kehittämisen edellyttävän rohkeita uudistuksia erityisesti työmarkkinoiden joustavuudessa ja sosiaaliturvajärjestelmän kannustavuudessa. Lisäksi hän nostaa esille puolustusteollisuuden kasvupotentiaalin.
– Puolustusteollisuus on tulevaisuudessa merkittävä kasvuala, jossa Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä. Tampereella on alan osaamista ja toimijoita, kuten Insta ja Patria, jotka voivat olla merkittäviä tekijöitä kansainvälisillä markkinoilla, Satonen sanoo.
Työministerinä Satonen kokee voivansa keskittyä juuri niihin asioihin, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä.
– Tämä tehtävä on ollut kiitollinen, koska olen saanut viedä eteenpäin juuri niitä uudistuksia, joiden vuoksi lähdin alun perin politiikkaan, hän summaa.
Satonen ei päässyt osallistumaan gaalaan henkilökohtaisesti, sillä hän on parhaillaan Vietnamissa ja Filippiineillä edistämässä työvoiman rekrytointia Suomeen.
Kunniakirjoja luottamushenkilöille
Samalla jaettiin kunniakirjat merkittävän luottamushenkilöuran kauppakamarissa tehneille. Kunniakirjan saivat Pirkko Ahonen, Sanna Elonheimo-Hietala, Taija Holm, Leena Honkasalo, Mika Immo, Pekka Kivimaa, Timur Kärki, Jukka Kööpikkä, Antti Lahti, Anne Launis, Jori Lehtikangas, Jukka Matikainen, Jyrki Moisander, Päivi Nurminen, Mikko Paavola, Jari Pimiä, Henri Rantalainen, Tomi Saarinen, Jarmo Talasrinne, Tiina Äijälä
Teksti Jenna Auranaho
