Yritykset antavat hallitukselle kouluarvosanaksi 7- osaavan työvoiman saatavuutta koskevasta politiikastaan.
Edellisen kerran kouluarvosanaa kysyttiin vuonna 2021 Sanna Marinin hallituskaudella. Tällöin kouluarvosanaksi annettiin 6.
Yritykset arvioivat hallituksen työvoimapolitiikkaa kauppakamareille suunnatussa, syksyn ensimmäisessä osaajakyselyssä, johon vastasi noin tuhat yritystä ympäri Suomea elo-syyskuun vaihteessa.
– Hallitus saa yrityksiltä tyydyttävän arvosanan esimerkiksi koulutus-, työmarkkina- ja maahanmuuttopolitiikkaa koskevista toimistaan. Erittäin tyytyväisiä hallituksen politiikkaan on alle kymmenen prosenttia ja erittäin tyytymättömiä reilu 20 prosenttia vastanneista yrityksistä. Suurin osa sijoittuu keskivaiheille, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Kyselyssä pyydettiin vastaajia kertomaan mainituista teemoista terveisiä päättäjille. Niistä käy ilmi, että suurin tyytymättömyys ja huoli yrityksillä on osaamisperustaisesta maahanmuutosta ja Suomen ilmapiiristä kansainvälisille osaajille. Näitä käsiteltiin noin puolessa kaikista vastauksista.
– Yritysten viesti päättäjille on selvä: Älkää pilatko Suomen maabrändiä. Helpottakaa työperäistä maahanmuuttoa ja perheen tuloa Suomeen, vähentäkää byrokratiaa ja tukekaa kotoutumista ja kielen oppimista. Luopukaa kolmen kuukauden säännöstä, Pulkkinen luettelee vastauksia.
Yhtenä konkreettisena huolenaiheena esiin nousi Suomeen töihin pääsemisen vaikeus ja perheiden huomiointi kokonaisuutena. Myös työnantajille kasautuvaa vastuutaakkaa Suomeen asettautumisen tukemisessa moni pitää kohtuuttoman suurena.
Pulkkinen muistuttaa, että kestää helposti puoli vuotta työsopimuksen solmimisesta, ennen kuin työntekijä pääsee aloittamaan työt.
– Puolisoa ja lapsia ei saa Suomeen, sillä perheenyhdistämisen tulorajat on asetettu liian korkeiksi. Kun puolisolle olisi löytynyt paikkakunnalta työpaikka, sitä ei saa tarjota saatavuusharkinnan takia. Jos saatavuusharkinta selätetään, voi kuitenkin olla niin, ettei työlupaa myönnetä työn osa-aikaisuuden ja tulorajojen vuoksi.
– Ainoa apu perheelle on usein työnantaja, joka selvittelee asiaa viranomaisten kanssa iltapuhteinaan ja toivoo, että vaivalla hankittu työntekijä kaikesta huolimatta haluaisi jäädä Suomeen, Pulkkinen sanoo.
Keskuskauppakamarin mielestä työluvan saamiseen liittyviä tulorajoja ei pitäisi nostaa nykyisestä ja saatavuusharkinnasta olisi luovuttava kokoaan. Perheenyhdistämisen tulorajoja pitäisi höllentää ja toivottaa myös lapset ja puolisot tänne tervetulleiksi. Nykyisten tulorajojen mukaan henkilön on tienattava yli 3500 euroa kuukaudessa saadakseen puolisonsa ja kaksi lastaan Suomeen.
Yritykset pitävät tärkeinä myös kannustinloukkujen purkamista, oppilaitosyhteistyötä ja koulutuksen kehittämistä.
Vastaajat pitävät virheenä ammatillisesta koulutuksesta ja jatkuvasta oppimisesta leikkaamista ja toivovat, että päätöksentekijät ymmärtäisivät vahvan ammattiosaamisen merkityksen yrityksille.
– Moni vastaaja kantaa huolta ammatillisen koulutuksen laadusta ja nuorten työelämätaidoista. Koulutukseen toivotaan tiukempaa rakennetta ja vaatimustasoa, jolla kannustetaan vastuun kantoon omasta oppimisesta, työstä ja toimeentulosta, Pulkkinen kertoo.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 27.8.–3.9. ja siihen vastasi 986 yritystä ympäri Suomea.
