Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos sähköisti Pirkanmaan Vientipäivän tunnelmaa. Aamun aikana varmistunutta Trumpin valintaa kommentoitiin vilkkaasti sekä tilaisuuden puheenvuoroissa että käytäväkeskusteluissa.
– USA:sta on tullut yksi Suomen tärkeimmistä vientimaista. Trump on uhannut tuontitulleilla, ja puhe tulleista lienee osittain totta, mutta osittain myös bluffia, Vientipäivän avannut Tampereen pormestari Kalervo Kummola arvioi ja ehdotti presidentti Stubbille pikaista vierailua USA:han.
– On tärkeää luoda nopeasti suhteet Trumpin kanssa. Trump neuvottelee sopimuksia yksittäisten maiden kanssa, hän ei niinkään piittaa EU:sta.
Tullin tuoreen ulkomaankauppatilaston mukaan Yhdysvallat on tosiaan noussut Suomen kolmen merkittävimmän kauppakumppanin joukkoon viennissä kolmen viime vuoden aikana, ja myös tuonnissa osuus on kasvanut. Vuonna 2022 viennin arvo Yhdysvaltoihin nousi 67 prosenttia ja vuonna 2023 kasvua kertyi 9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Kuluvan vuoden tammi-elokuussa vienti Yhdysvaltoihin kasvoi 7,2 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Viennin arvo oli 4,5 miljardia euroa.
Pirkanmaan tulevaisuuden näkymiä Kummola luonnehti valoisiksi. Ensimmäisen vetylaitoksen toteutuminen on lähellä, ja Kummolan mukaan neuvottelut toisesta ovat pitkällä. Osaavan työvoiman saatavuus voi kuitenkin asettaa seudun kehitykselle kapuloita rattaisiin.
– Kauppakamarin, Business Tampereen, Tampereen yliopiston ja kaupungin kesken on ollut puhetta delegaatioista, jotka kävisivät maailmalla tekemässä kauppaa ja hankkimassa osaavaa työvoimaa Pirkanmaalle, sillä pk-yrityksille rekrytointi ulkomailta on hankalaa, Kummola kertoi ja kannusti yrityksiä osallistumaan valtuuskuntamatkoille, joita on suunnitteilla muun muassa Sambiaan ja Vietnamiin, ehkä myös Australiaan ja Uuteen Seelantiin.
Katso video Pirkanmaan Vientipäivän tunnelmista. Artikkeli jatkuu videon alla. (Huomaathan, että video ei näy jos et ole hyväksynyt evästeitä sivustolla.)
Saksassa riittää otettavaa
– Asetettiinpa USA:ssa minkälaisia tulleja tahansa, kotimarkkinamme Eurooppa antaa valtavasti viennin mahdollisuuksia, muistutti varatoimitusjohtaja Lotta Westerlund Saksalais-Suomalaisesta Kauppakamarista.
Saksa on parhaillaan suuren energiamurroksen keskellä. Westerlund kertoi, että maassa suhtaudutaan vetyyn erityisellä innokkuudella ja vakavuudella verrattuna vaikkapa Suomeen.
– Kun meillä vasta pohditaan, onko vedystä tulevaisuuden energialähteeksi tai -varastoksi, Saksassa selvitetään, missä sitä tuotetaan, mistä sitä tuotaisiin ja keiden kanssa tehdään tuontisopimuksia. Vedyn siirtoverkkoa rakennetaan, ja ydinverkko on valmis arviolta neljän vuoden kuluttua.
Saksasta tulee yksi maailman suurimmista vedyn ostajista ja käyttäjistä, mutta ei tuottajista. Maa julkaisikin viime kesänä vedyn tuontistrategian, jossa määritellään tärkeimpiä vedyn tuontiteitä.
– Ennen kuin saksalainen teollisuus alkaa muuttaa prosessejaan vedylle sopiviksi, sen on saatava varmuus, että vedyn kanssa ollaan tosissaan. Tuontistrategia antaa samalla tavoin vedyn tuottajamaille uskallusta investoida.
Westerlund kertoi, että tuontistrategiassa Suomea koskee Itämeri-reitti. Reitillä on kartoitettu tuuli- ja aurinkovoiman sekä puhtaan vedyn tuotantopotentiaalia, ja Suomi kiinnostaa. Jos Suomessa saadaan toteutetuksi suunnitteilla olevia vihreitä investointeja, myytävääkin olisi.
– Saksassa syntyy lisäksi valtavasti kysyntää osaamiselle, jota tarvitaan energiainfran ja älykkään siirtoverkon rakentamisessa.
– Muistettakoon myös suorat investoinnit. Saksassa valtiolla on mahdollisuus investoida ulkomailla tapahtuvaan tuotantoon, minkä lisäksi liikkeellä on yksityistä rahaa. Tälläkin hetkellä iso osa suomalaisista energiahankkeista kustannetaan saksalaisella tai ranskalaisella rahalla, Westerlund sanoi.
”Emme usko dramaattisiin muutoksiin”
Talousjohtaja Lauri Isotalo avasi yleisölle äänieristettyjä työtiloja avokonttoreihin valmistavan Frameryn menestystarinan. Framerylla on toimintaa yli 15 maassa neljällä eri mantereella. Sen liikevaihto on reilut 150 miljoonaa euroa, josta 95 prosenttia tulee viennistä.
– Tarve Frameryn tuotteille syntyi yritysten siirryttyä hälyisiin avokonttoreihin, ja tarve oli globaali. Framery oli ensimmäinen, joka toi äänieristetyt tilat markkinoille. Se auttoi yritystä hetken, mutta sen jälkeen on oltava paras, jotta pystyy säilyttämään asemansa. Kilpailu on nykyään kovaa, olemme tunnistaneet yli 200 kilpailijaa.
– Siksi uusien tuotteiden kehittämisen on kuljettava koko ajan muun tuotannon rinnalla. Julkaisimme uuden tuotesukupolven viime keväänä, ja samalla uudistimme valmistusta, jotta kilpailijoiden olisi mahdollisimman vaikeaa jäljitellä meitä.
Frameryn viennistä lähes kolmasosa menee Yhdysvaltoihin.
– Trumpin edellinen kausi ei oikeastaan vaikuttanut kaupankäyntiimme mitenkään. Framery ei toimi sellaisella sensitiivisellä toimialalla, jota tariffit uhkaavat välittömästi tai jota suojeltaisiin poliittisista syistä. Uskomme, ettei dramaattisia muutoksia tule nytkään.
Business Lead Antti Niemelä OP Yrityspankista puhui Vientipäivässä globaaleista kauppavirroista.
– Trumpin puheiden perusteella voi ennustaa, että globaalin kaupan blokkiutuminen jatkuu. Suomalaisyritykset, joilla on toimintaa USA:ssa, ovat tietyllä tavalla suojassa ja voivat jopa hyötyä blokkiutumisen jatkumisesta.
– Hankalinta on, ettemme tiedä, mitä on tulossa, sillä kyse on nyt politiikasta, ei taloudesta. Vanhan maailman ja globalisaation pelisäännöt lähtevät siitä, että ostetaan sieltä, mistä saadaan edullisimmin ja tehokkaimmin. Tämän päivän pelisääntöjen mukaan kaupankäynti ei suju enää näin.
Tampereen kauppakamarin järjestämän Pirkanmaan Vientipäivä 2024:n pääyhteistyökumppani oli Business Tampere. Tapahtuman muut yhteistyökumppanit olivat EY, Merkurius, OP, Ely-keskus, Finnvera, TE-palvelut, Team Finland, Business Finland, Pirkanmaan ELY-keskus, Atradius, Air Baltic, KoulutusOnline ja Kauppakamaritieto.
Teksti Päivi Eskelinen
Kuvat Kristiina Borgenström Sudhakaran ja Päivi Eskelinen
Video Kristiina Borgenström Sudhakaran
