Pirkanmaan tulevaisuus lepää osaamisen varassa. Tätä viestiä toistivat maakunnan päättäjät ja vaikuttajat, kun he kokoontuivat Tampereen Raatihuoneelle pohtimaan, miten koulutuksesta ja yhteistyöstä rakennetaan kasvun moottori.
Tampereen kauppakamari ja Pirkanmaan edunvalvontaryhmä järjestivät Vaikuttajafoorumin maanantaina 1.9.2025 osana Pirkan päivän 30-vuotisjuhlintaa.
Osaaminen on maakunnan vahvuus
Maakuntajohtaja Anne-Mari Ahonen avasi Vaikuttajafoorumin puheenvuorollaan, jossa hän korosti, että Pirkanmaa on toiminnallinen maakunta, jonka vahvuus on syntynyt saavutettavuuden ja yhteistyön varaan. Hän nosti esiin kaksi alueen menestystekijää: saavutettavuuden ja osaamisen.
– Meillä on vahva osaamispohja ja monipuolinen koulutustarjonta, mutta yksikään organisaatio ei yksin pysty vastaamaan alueen osaamistarpeisiin. Tämä vaatii yhteistyötä kouluttajien, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä, Ahonen totesi.
Yritykset tarvitsevat monipuolista osaamista
Tampereen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Peer Haataja toi foorumissa esiin, että yritysten tilanne on kohentunut: tällä hetkellä vain neljännes yrityksistä kokee osaajapulan kasvun esteeksi, kun vielä pari vuotta sitten luku oli 80 prosenttia. Kehitys voi kuitenkin kääntyä nopeasti.
– On mahdollista, että vuoden sisällä osaajapula nousee jälleen kasvun esteeksi. Se on toisaalta positiivinen ongelma, sillä se kertoo talouden elpymisestä, Haataja sanoi.
Yritysten viesti päättäjille on hänen mukaansa selvä: tarvitaan monipuolista osaamista kaikilta koulutusasteilta, ja oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä on syvennettävä.
Samaa alleviivasi tilaisuuden juontanut Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen:
– Kun me haluamme Suomen kasvuun, niin ammatillisen koulutuksen vahvistaminen on ihan ensimmäinen asia sen kannalta.
Ammatillinen koulutus vastaa työelämän tarpeisiin
Tredun johtaja Kirsi Viskari muistutti puheessaan, että ammatillinen koulutus on uudistunut ripeästi ja toimii kysyntälähtöisesti. Hänen mukaansa työelämän todelliset tarpeet eivät aina näy tilastoissa, vaan ne nousevat esiin yhteistyössä yritysten kanssa.
– Meillä on yhteinen tehtävä tuoda nuorille ja heidän vanhemmilleen näkyväksi, millä aloilla työtä todella on tarjolla. Hakupaine ei aina kohdistu sinne, missä osaajia kipeimmin tarvitaan, Viskari korosti.
Hän näkee yhteistyön niin oppilaitosten kesken kuin suhteessa yrityksiin ratkaisevana tekijänä, jolla pystytään vastaamaan nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin.
Kaupunki hakee ratkaisuja yhteistyöllä
Tampereen pormestari Ilmari Nurminen täydensi keskustelua kaupungin näkökulmalla. Hän muistutti, että Tampereella on edessään tiukat talouden tasapainottamistoimet, mutta ratkaisuja etsitään toiminnallisten uudistusten ja yhteistyön kautta, ei ensisijaisesti veronkorotuksilla.
– Meidän täytyy hyödyntää osaamista ja digitalisaatiota, jotta löydämme uusia tapoja toimia. Osaaminen on kaiken ytimessä, Nurminen painotti.
Pormestari nosti esiin myös kaupungin roolin vahvana tutkimus- ja työllisyyskaupunkina, jossa esimerkiksi puolustusklusteri ja elämystalous tuovat kasvua ja työpaikkoja. Hänen mukaansa ratkaisut työllisyys- ja osaamishaasteisiin löytyvät vain tiiviillä yhteistyöllä yritysten, oppilaitosten ja kaupunkien kesken.
Korkeakoulut alueen kasvun tukena
Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen muistutti Vaikuttajafoorumissa, että Pirkanmaan menestys rakentuu ennen kaikkea osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen.
– Suomessa ei koskaan ole ollut suurta rahapääomaa, vaan meidän kilpailukykymme syntyy koulutuksen ja osaamisen varaan. Se on ainoa tapa, jolla Suomi menestyy, Hämäläinen totesi.
Hän painotti, että korkeakoulut ovat sekä alueellisen työllisyyden että kansainvälisen vetovoiman moottori. Tampereen korkeakouluyhteisö kouluttaa vuosittain tuhansia uusia osaajia, joista valtaosa jää Pirkanmaalle.
Hämäläinen nosti esiin myös kasvavan teknologia-alan, kuten mikrosirut ja niihin liittyvän tutkimuksen, joka tarjoaa valtavia mahdollisuuksia koko alueelle.
– Koulutus, tutkimus ja yritykset muodostavat ekosysteemin, jossa pienistä teoista syntyy isoja asioita, kunhan ne tehdään yhdessä, Hämäläinen totesi.
Osaaminen ja talous kulkevat käsi kädessä
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus toi tilaisuuteen kansallisen talousnäkökulman. Hän muistutti, että Suomen talouden haasteista huolimatta Pirkanmaan vahvuus on osaamisessa ja sen hyödyntämisessä.
– Meidän pitää uskaltaa nähdä vaikeuksien keskelläkin mahdollisuuksia. Osaajapula voi olla jopa terve merkki siitä, että talous hakee uutta kasvua, Brotherus sanoi.
Hän korosti, että työttömyysluvutkaan eivät aina kerro koko kuvaa:
– Työttömyys voi joskus olla hyväkin juttu, koska se kertoo työmarkkinoiden liikkeestä ja tasapainon hakemisesta. Jos kaikki pysyy paikallaan, kasvuakaan ei synny.
Brotheruksen mukaan Suomen kilpailukyky nojaa siihen, että koulutus ja osaaminen kytketään yritysten kasvuun ja investointeihin.
– Pirkanmaalla on tässä erityisen hyvät edellytykset. Kun koulutussektori ja elinkeinoelämä toimivat yhdessä, alue voi olla koko maan kehityksen veturi, hän painotti.
Teksti ja kuvat: Jenna Auranaho
EN 
FI