Yritysten tyytyväisyys kansainvälisiin osaajiin on pysynyt korkealla. Kauppakamareiden osaajakyselyn perusteella 73 prosenttia kansainvälisiä työntekijöitä rekrytoineista yrityksistä pitää kokemustaan myönteisenä. Kansainvälisten rekrytointien määrä on kuitenkin reippaassa laskussa.
– Joka toisessa suomalaisessa yrityksessä työskentelee jo ulkomaalaistaustainen työntekijä, ja kokemukset rekrytoinneista ovat voittopuolisen myönteisiä. Tässä ei ole tapahtunut muutosta verrattuna aiempiin vuosiin, vaan päin vastoin monet yritykset kuvailevat näitä työntekijöitä itselleen hyvin korvaamattomina, kertoo Keskuskauppakamarin osaamisen ja maahanmuuton johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Kauppakamareiden osaajakysely tehtiin elokuun 18–22.8. ja siihen vastasi yli tuhat kauppakamareiden jäsenyritystä. Tampereen kauppakamarin jäsenistöstä kyselyyn vastasi 114 yritystä.
Yritysten kansainvälisten rekrytointien määrä on selvästi vähentynyt aikaisemmasta. Osaajakyselyyn vastanneista yrityksistä vain 28 prosenttia kertoi rekrytoineensa tai vuokranneensa kansainvälisen osaajan yritykseensä viimeisen viiden vuoden aikana. Vielä vuosi sitten näin kertoi tehneensä 37 prosenttia. Erityisen suuri väheneminen on tapahtunut kaupan alalla, jossa enää 15,5 prosenttia kertoi tehneensä kv-rekrytointeja, kun vuosi sitten vastaava luku oli 27 prosenttia. Teollisuusalan yrityksissä edelleen 40 prosenttia kertoo rekrytoineensa kansainvälisiä osaajia.
– Varmasti merkittävin selittävä tekijä tässä on Suomen talouden heikko suhdanne ja korkeaksi äitynyt työttömyys, mutta arvelen yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristymisen vaikuttaneen myös kehitykseen. Kun keskustelu maahanmuutosta on kielteistä, alkavat ongelmat korostua mahdollisuuksien sijaan, Pulkkinen sanoo.
Osaajakyselystä selviää myös, että kielikysymys on yleinen syy olla palkkaamatta kansainvälisiä osaajia. Kyselyyn vastanneista Tampereen kauppakamarin jäsenistä 50 prosenttia kertoo syyksi, että työtehtävissä vaaditaan äidinkielen tasoista suomen kielen taitoa. Toisaalta myös työyhteisön kielitaitoa ei kaikkialla koeta riittäväksi.
Kielikysymyksen ratkaisemiseksi Pulkkinen ehdottaa palveluseteliä yrityksille työntekijän kielen oppimisen tukemiseen.
– Palvelusetelin avulla yritykset voisivat ostaa suomen tai ruotsin kielen opintoja työntekijöilleen. Tämä helpottaisi ja rohkaisisi yrityksiä rekrytoimaan osaajia, joilla kielitaito on vasta kehittymässä, Pulkkinen ehdottaa.
Maan hallitus saa kouluarvosanaksi 6,5
Kyselyssä kysyttiin myös yritysten tyytyväisyyttä hallituksen toimiin osaavan työvoiman saamisessa ja pitämisessä Suomessa. Tyytyväisyys hallituksen toimiin on laskenut hieman vuodentakaisesta. Nyt yritykset antavat hallitukselle kouluarvosanan 6,5, kun vuosi sitten arvosana oli 6,7.
Tyytyväisimpiä yritykset ovat maan hallituksen toimiin työmarkkinoiden toimivuuden ja työnteon kannusteiden saralla, kun taas suurin tyytymättömyys kohdistui ulkomaalaisten houkutteluun ja työllistymiseen, johon tyytymättömiä oli 60 prosenttia vastaajista.
Pisteytysmalli ja kannusteet kotoutumiseen ja kielen oppimiseen
Keskuskauppakamarin Pulkkinen muistuttaa, että Suomi ja suomalaiset yritykset tarvitsevat kansainvälisiä osaajia ja muun muassa tämän takia maahanmuutosta pitäisi alkaa puhua enemmän sen tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Silloin myös kipukohtiin olisi helpompi rakentavasti tarttua.
Pulkkisen mukaan Suomessa pitäisi ottaa käyttöön maahanmuuton pisteytysmalli eli niin sanottu Kanadan malli sekä kannusteita kotoutumiseen ja kielen oppimiseen työelämässä. Näin pystyisimme houkuttelemaan maahan parhaat asiantuntijat ja tekijät.
Pisteytysmallissa katsottaisiin esimerkiksi henkilön työtilannetta, koulutustaustaa ja kielitaitoa kokonaisuutena, ja suhteessa elinkeinoelämän tarpeeseen. Parhaat pisteet saaneet hakijat voisivat saada suoraan pysyvän oleskeluluvan koko perheelle.
– Emme tarvitse vain työntekijöitä lyhyellä aikavälillä vaan uusia suomalaisia, jotka haluavat antaa panoksensa suomalaiselle yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle, Pulkkinen sanoo.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 18.8.-22.8.2025 ja siihen vastasi 1035 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.
Tampereen kauppakamarin jäsenyritysten vastaukset:
EN 
FI